Wednesday, September 20, 2017

 

Historiaa

Sotungin kylä on vanhimpia uudella maalla säilyneitä yhtenäisiä kylämiljöitä, mutta sen historia alkaa jo tuhansia vuosia ennen aggraarikulttuurin syntyä. Kylän maastossa on selkeästi näkyvissä jääkauden jäljet: Kalkkiruukin luontopolulla voi nähdä mm. jäämassojen kuljettamia suuria siirtolohkareita ja jääkauden aikaisten merenrantojen kuluttamia rantakallioita. Kivikaudella Sotunkia peittivät jääkauden sulamisvedet ja vain korkeimmat kalliot olivat näkyvissä. Kukaan ei tarkalleen tiedä, miten kauan Sotungissa on ihmisiä asunut, mutta kylä kuuluu alueeseen, jolla oli asutusta jo kivikaudella.

Ensimmäiset kirjalliset viitteet kylästä on 1300 luvulta. Vuonna 1347 Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika kutsuttiin Suomeen ratkomaan sanaharkkaa, joka oli syntynyt hämäläisten ja Sotunkia (silloinen Sottunga), Länsisalmea (Gudstensby) ja Itäsalmea (Heldersby) asuttavan väen välille. Hämäläiset hävisivät kiistan, joka ilmeisesti koski oikeuksia Sotungin alueen mainioissa kalastusvesissä. Sanotaankin, että sotunkilaiset ovat epätavallisen itsepäistä väkeä...

Kylän vanhimmat asumukset ovat sijainneet siis kylän korkeimmilla paikoilla, silloisen järven rannalla. Edelleen käytössä olevat vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Vantaan korkein kohta, Högberget, sijaitsee Sotungin sydämessä, ja onkin syypäänä varsin synkälle sananlaskulle "Kylä, jonne aurinko ei koskaan paista": kylän itäisellä laidalla nouseva vuori siivilöi tehokkaasti aamuauringon kylän pelloilta. Symbolista merkitystä tai edes konkreettista haittaa aamuauringon puuttesta ei kylälle ole, sillä kylän pellot ovat edelleen tehokkaassa viljelykäytössä.

Nykyisin Sotunki onkin tunnettu nimenomaan maalaismaisesta kylämiljööstään, joka on poikkeuksellinen koko uudella maalla. Kauniissa ja elävässä kylässä asuu noin 250 perhettä, ja uusia kyläläisiä tulee jatkuvasti lisää myös uudisrakentamisen, mutta ennen kaikkea perheenlisäysten kautta. Nopea vilkaisu kylän postilaatikoiden sukunimiin kirvoittakin kylästä kenties sille osuvamman sananlaskun: ken Sotunkiin syntyy, se Sotunkiin myös jää.

Sotunki on noussut vuosikymmenten aikana lehtien palstoille milloin minkäkin takia. Usein jutun aiheena on ollut kylän aktiiviset seurat (palokunta, nuorisoseura, metsästysseura), ympäristönsuojelu (kaatopaikka, kaavoitus, Luontokoulu) tai kylän omat nähtävyydet (Vilhun veistospuisto, maatilat, Trollberga).  Voit tutustua kylän lähihistoriaan 60-luvulta nykypäivään alla olevien lehtileikkeiden kautta.

Helsinges Schweiz höghushotad idyll (HBL 3.8.1966)
Alla åldrar samlas kring Fagerlung (7.5. 1978)
Hirvijahti keskittyy viikonvaihteisiin (Helsingijn seutu 26.10. 1979)
Siirrytäänkö hevoskyytiin? (Vantaan seutu 27.8. 1981)
Sotungin kaatopaikan valumavedet kuriin (Vantaan seutu 23.10. 1981)
Sottungsbyvinster i generalplanen (HBL 25.1. 1983)
Bya Nytt i Sottungsby (HBL 13.3. 1984)
Sottungsby uf fick två lokaler(HBL 24.4. 1984)
SUF firar 50 årsfest för barn och foräldrar (HBL 3.9. 1985)
Högbergetin rauhoittaminen maisemallisilla arvoilla (Vantaan seutu 26.4.1987)
Sotungin kaavoitukselle sovittiin tavoitteet (Vantaan seutu 13.9.1987)
Högbergetillä pääsiäistulet jo toisen kerran  (Vantaan seutu 7.4.1988)
Luontokoulu aloittaa ensi vuonna (Alueuutiset 30.12 1990)
Ingen slalombacke till Sottungsby (HBL 13.3. 1991)
Sottungsby FBK får ny brandbil (HBL 29.3. 1991)
Sotunkiin uusi maastopaloauto (Vantaan seutu 16.6. 1991)
Vilhunens park blir större och vackrare (HBL 31.1. 1995)
Kyytöt ammuvat Sotungissa (Vantaan Sanomat 21.6. 1995)

Privacy Statement  |  Terms Of Use
Copyright 2007 Sotungin kyläyhdistys